Wappu Kanttorilassa

Heinäkuussa 2012 kävelin tamburiini kädessä kavereiden treenikämpälle ja kysyin voiko tulla soittamaan. Siitä lähtien olen soitellut milloin tamburiinia ja milloin nokkahuilua, mutta pääasiassa laulanut. ”Hattula experience”-muodostui ja hauskaa on ollut. Tapasin treeniksellä Sallan, meidän ”kanttorin” ja nykyään ollaan melkein sukua. 

Jostain äitini tilaamasta lehdestä hoksasin ihanan näköiset prinsessaleivokset. Koska en sellaisia ole yli 10-vuoteen saanut, ajattelin kokeilla. Wappuna oltiin ”Kanttorilassa” ja pitihän munkkien rinnalle tehdä söpöjä prinsessaleivoksia. ”Pohjat” ovat muffinsseja (lempi ohjeella tehty, löytyy mm. sitruunamuffinssien kohdalta.)

 Muffinsseihin tein reiät muffinssiporalla, joka on kyllä aika oiva keksintö vaikka ensin vähän epäilin sen toimivuutta. Irroitin poratun palan, pohjalle laitoin vadelmahilloa ja kansi takaisin päälle.

  Kreemin tekeminen olikin sitten kinkkisempi juttu, sillä se mitä olin suunnitellut... No, ei mennyt ihan kuin Strömsössä :o) Ajattelin tehdä kreemin Bon:in sitruunan ja vaniljan makuisestaa tofukreemistä sekä tomusokerista. Ei onnistunut. Lisäsin siis margariinia ja lopulta myös vaniljakiisselijauhetta. Lopputulos oli ihan onnistunut, mutta seuraavalla kerralla lähestyn asiaa ehkä toiselta kantilta. Kuorrutin muffinssit kreemillä ja laitoin ne jääkaappiin. 

Oli vihreän marsipaanin vuoro päästä käsittelyyn. Kaulin marsipaanin niin ohueksi kuin uskalsin ja sitten ryhdyin miettimään millä saisin oikean kokoisia ympyröitä. Lopulta keksin vanhemman mallisen Tupperware-purkin kannen. Se on juuri oikean kokoinen ja siitä jää hauska jälki marsipaaniin. Eikun tekemään. 

 

 Leikkasin päälliset leivoksiin ja aloin asettelemaan niitä paikoilleen. Huomasin että marsipaani ei ollutkaan ihan niin ohutta kuin olin lullut ja leivoksiin tuli hassuja poimuja. 

Leivonnaisteni ulkonäkö harvemmin muutenkaan on mitenkään täydellinen ja olipahan ainakin enemmän marsipaania. Nam. Lopuksi leikkasin vielä kukkamuotilla kukan leivoksen päälle. Olisi ollut mukavaa, jos kukan olisi saanut eri väriseksi, mutta ei ollut kuin vihreätä. Laitoin Veganwonderlandista hankkimiani nonparelleja kukkien päälle. Ei ehkä maailman kaunein leivos, mutta kyllä olivat hyviä.

Tietenkin piti olla jotain suolaista myös, joten tehtiin herkkuja nimeltä nakkijemma :o) Myllyn Paras lehtitaikinalevy soveltuu mainiosti tähän tarkoitukseen ja Bon:in soijanakkeja olin ostanut Talinnasta. Levyt leikattiin nurkasta nurkkaan kahteen osaan, jolloin saatiin kaksi kolmiota. Teen aina pienen viillon kolmion leveään reunaan, jotta taikina kypsyy varmasti sisältäkin. Nakit leikattiin kahtia ja kiedottiin taikinaan leveästä reunasta kapeaan kärkeen rulliksi.